En tiedä, onko olemassa virallisia tilastoja kesäretkeilijöiden määrästä verrattuna talveen, mutta oma näppituntumani on, että talvella retkeilijöitä on huomattavan paljon vähemmän kuin kesällä. Minkähän takia näin? Talviretkeily on turvallista ja mukavaa, kun sinulla on oikeat välineet talvisiin olosuhteisiin.
Turvallisuus talviretkellä
Merkittävin mieleeni tuleva ero kesä- ja talviretkeilyn välillä on turvallisuus. Eksymistä, vääränlaista pukeutumista tai varusterikkoja voi kaikkia sattua vuodenajasta riippumatta. Virhe on virhe, mutta pakkasessa tai muuten kylmällä ilmalla seuraukset voivat olla paljon lämmintä kesäpäivää vakavammat. Kesällä pahinkaan virhe sääolojen huomioimisessa tuskin johtaa vakaviin seurauksiin, mutta talvella tuuli, pakkanen ja märät vaatteet voivat kaikki johtaa pahimmassa tapauksessa, jopa alle tunnissa hypotermiaan ja kuolemaan. Talviretkeilyssä säähän liittyviä riskejä ei tarvitse, eikä pidä pelätä, mutta ne tulee tiedostaa ja niihin pitää varautua. Itse olen omilla retkilläni jo pari kertaa menettänyt sormieni liikkuvuuden täysin yllättäen vetääkseni paksummat käsineet käteen tai kiinnittääkseni irronneet jääraudat jyrkässä rinteessä uudelleen. Onneksi ensimmäisellä kerralla teltta oli pystytettynä vieressä ja jälkimmäisellä kerralla hiihtokaveri auttamassa.
Elämäni kylmimmät hetket olen kokenut hiihtovaelluksella, eikä siihen tarvittu kuin -20c pakkanen 12m/s tuulessa. Pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus windchill on syytä ottaa vakavasti.
Teltta lumihankeen
Riskit tiedostaen ja perusasiat talviretkeilystä osaten talviretkeily on turvallista ja mukavaa. Kesällä telttapaikan löytäminen vaatii usein hieman vaivannäköä, mutta talvella lumi peittää useimmat epätasaisuudet tarjoten tasaisia telttapaikkoja lähes kaikkialla. Tosin siinä missä kesällä tasaisen alueen löydyttyä teltan ”voi vain laittaa pystyyn”, talvella joutuu pohjaa ensin kovettamaan ja syvässä lumessa pystyttämään teltan sukset tai lumikengät jalassa. Avotunturissa lumiliepeet teltassa ovat must, jotta tuulen mukana lentävä lumi ei päädy joka paikkaan teltan sisällä.
Mukavuuden lisäämiseksi talvella on syytä myös peittää teltan pohja ylimääräisellä eristävällä ja tukevoittavalla matolla.
Ruoka ja juoma pakkasella
Kesällä kevyt ja helppokäyttöinen kaasukeitin lienee yleisin tapa valmistaa päivän ateriat. Talvella keittimen rooli on entistä tärkeämpi, koska aterioiden lisäksi sitä tarvitaan lumen sulattamiseen juomavedeksi. Retkikeitinten kaasuissa on kuitenkin se ominaisuus, ettei niihin voi oikeasti luottaa, kun lämpötila laskee pari astetta miinukselle. Kaasupullon esilämmityksellä, asennolla ja muilla poppaskonsteilla retkikaasun voi saada toimimaan vielä -20c kieppeillä, mutta talviretkellä ainakin itse haluan saada varmasti ruokani valmiiksi ja juomavedet hankittua riippumatta tähtien asennosta tai sääennusteen toteutumisesta. Siksi oma ainoa valintani talviretkellä on toimintavarma bensakeitin. Bensakeitin on kaasukeitintä hieman painavampi ja monimutkaisempi keitin, mutta siihen perehtyneelle se on aivan ehdoton talviretkeilijän valinta. Riittävällä käyttökokemuksella ja varovaisuudella bensakeitin on myös kätevä teltan lämmittäjä iltaisin ja aamuisin tarjoten jopa t-paita -kelit keskelle kylmää erämaata, mutta tämä todellakin vaatii kokemusta. Älä kokeile teltan lämmittämistä bensakeittimellä jos tämä blogi on ainoa kokemuksesi aiheesta. Bensakeitin on aidosti vaarallinen teltassa sisällä jos ei tiedä mitä tekee.
Talviretkeilyn hyviin puoliin kesään verrattuna kuuluu ruoan säilyvyys ja mahdollisuus kuljettaa painavampia ruokia ahkiossa kuin kesäkuumalla rinkassa. Tuore liha, makkarat ja monet muut kesäiset oman kotipihan grilliherkut ovat talvella mahdollisuus, jota kesällä ei voi edes harkita.
Tosin jäätyminen on syytä pitää mielessä ja olenpa itsekin joskus ajattelemattomuuttani ottanut talviretkelle mukaan jäätymiselle alttiita ruokia. Jäätyneet hampurilaispihvit sai kyllä lopulta grillattua, mutta aamiaisjogurtti ei tullut purkista ulos ja leivän päälle tarkoittamani kirsikkatomaatit piti imeskellä suussa kuin jäiset karkit.
Liikkuminen lumessa
Talvella liikkuminen on yleisesti ottaen helpompaa kuin kesällä. Suosituimpien kansallispuistojen reiteillä polut tallaantuvat nopeasti lumisateiden jälkeen jalkineilla kuljettavaksi, mutta suurimman nautinnon saa, kun vaihtaa jalkaan sukset tai lumikengät ja suuntaa neitseelliselle hangelle. Suksissa ja lumikengissä valinnanvaraa riittää, mutta tunturisuksilla tai itselle sopivilla perinteisillä lumikengillä pääsee jo pitkälle. Rinkka sopii retkeilijälle selkään talvellakin, mutta perässä vedettävä ahkio tarjoaa talviretkeilijälle kertaluokkaa suuremmat kuljetustilat rinkkaa paljon helpommalla.
Jokainen kilo kyllä tuntuu ahkiossakin, mutta rinkan satojen grammojen sijaan ahkiossa mitataan kymmenien kilojen eroja.
Tässä blogissa nostin esiin vain ensimmäisenä mieleen tulevia asioita talviretkeilystä verrattuna kesään. Eroja on paljon muitakin ja näistäkin esiin nostamistani asioista voisin kaivella esiin loputtoman joukon yksityiskohtia. Toivottavasti kuitenkin pääpointtini tuli selväksi: Talviretkeily on turvallista ja mukavaa – aivan kuin retkeily kesällä, mutta moni asia pitää tehdä hieman eri tavalla. Ei välttämättä vaikeammin, mutta eri tavalla.
Talviretkelykurssi konkarin vetämänä?
Tämän blogin taustalla ovat omat kokemukseni lukemattomilta talviretkiltä ja -vaelluksilta. Pitkiä hiihtovaelluksia olen Suomen ja Ruotsin lappien lisäksi tehnyt mm. Huippuvuorilla ja ylittänyt Grönlannin mannerjäätikön hiihtäen. Jos tämä blogi herätti kiinnostuksesi talviretkeilyä kohtaan, tule mukaan Retkinurkan ja Hiking Finlandin yhteiselle talviretkeilykurssille!
